9. lokakuuta 2015

Sukkasatoa

Kyllä se on meilläkin niin, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Tai tässä tapauksessa neulojan puolisolla ei ole sukkia. Onneksi mummut on ahkeria neulojia, muutenhan ne ois miekkosen jalat jo paleltuneet.

Päätin kunnostautua tämän suhteen ja tehä miehekkeelle heti kerralla komiat sukat. Ne on tylsästi seiskaveikkaa (sitä parempaa, vanhaa laatua komerojen kätköistä!) mutta onpahan lämpimät ja pysyvät melko varmaan hyvin jalassa saappaissakin. Tein kärjet ja kantapäät ohjeesta poiketen kuviovärillä, koskapa en ollut varma harmaan langan riittävyydestä. Oikeastaan nämä on aika hyvä näin.


Malli: Eesti Trail Hiking socks (Nancy Bush) // Ravelry
Lanka: Novita 7 veljestä harmaa 130g, Novita 7 veljestä vihreä 30g
Puikot: 3,5 mm


Ja vielä kerran miehen valitsemasta kuvakulmasta.


Äiteelle neulomani Kertuhkot on kuulemma hyvin paikatut ja tulleet tiensä päähän. Pitkällisen yrittämisen ja erehtymisen jälkeen äiti sai Merenkulkija-sukat, jotka mielestäni sopivat hyvin niin naisen kuin miehenkin jaloille. Oli aika vaikeaa löytää sopiva, kaunis ja joustava malli isojalkaiselle naiselle. Nämä valmistui jo keväällä.

Mainittakoon vielä, että jalkamannekiinina tässäkin toimii siippa säärivilloineen. Hänkin näihin sukkiin tykästyi, tuumasi jotta voisi ottaa samanmalliset sukat. Vaan kyllä seuraavat siipan sukat on ohuemmat, kenkiinkin sopivat.



Malli: Merenkulkija (Tiina Kuu) // Ravelry
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm

Taas on vanhat seiskaveikkavarastot pari kerää kutistuneet. Jee! Ja huomenna ois kädentaitomessut Oulussa, joten täytyykin raivata tilaa uusille langoille. Oli tarkoitus jättää menemättä tänä vuonna, mutta eipä voikaan koskapa saadaan viimein Titityy meijän perälle. Aiettä!

5. lokakuuta 2015

Pöllölapaset

Pikkusisko ryökäle on mennyt hukkaamaan hänelle aikaisemmin neulomani lapaset. Esitti sitten jo viime talvena toiveen, josko voisin tehdä hänelle pöllölapaset, niin olis jotku muutkin kuin henkkamaukan varalapaset olemassa. Nyt oli sitten semmoinen sauma että teki mieli pistää pöllöt puikoille. Pitäähän siskon lapasensa saada nyt kun on jo talven tuntua ilmassa. Oonpa nimittäin itsekin parit lapaset onnistunut hukkaamaan teille tietämättömille - ja harmittaahan se!



Malli: Horatio and Oren (by Barbara Gregory) / Ravelry
Lanka: Viininpunainen Madame Tricot Paris merino gold kaksinkertaisena 48 g, beige Svarta Fåret Ulrika 32g
Puikot: Resori 3 mm, muuten 3,5 mm

Nämä oli ihan mukavaa neulottavaa pääasiassa siksi, että valmistuivat joutuin, kiitos paksuhkon langan. Oon kyllä yleensä varsin hidas kirjoneuloja, variskin kun on näitä pitkiä lankajuoksuja.

6. syyskuuta 2015

Sydänsukat

Kälyni kanssa selailimme kerrattain Pinterestiä ja hän osoitti sieltä villasukkia, joissa oli sydän kantapäässä, että ovatpa sievät. Mää lupauduin neulomaan kälylle nämä sukat sitten, kun oli ollut jo pidemmän aikaa ajatuksena neuloa hänelle jotain. Värien valinnan kanssa sain vapaat kädet. Olisin valinnut vähän räväkämmät värit, jos olisin voinut olla varma siitä että jämäkerät olisi riittäneet.




Malli: LoveSocks (Devon Clement) // Ravelry
Lanka: Valkoinen Drops Fabel 37g, beige Zitron Trekking Pro Natura 24g, punainen Drops Fabel
Puikot: 2,5mm

Sydän neulotaan intarsiana ja mää vähän etukäteen sitä pelkäsin, kun intarsianeuleen kanssa on joskus aiemmin tullut nakattua puikot nurkkaan. Nämä nyt kuitenkin onnistui ihan hyvin, kun ei liian läheltä katsele. Nurjan puolen lankajuoksuista tuli pitkiä mutta mää ompelin niitä muutamasta kohdasta kiinni neuleeseen samalla kun päättelin langanpäitä. Eipähän jää varpaat kiinni sinne vääriin paikkoihin sitten niin!

Neulemojon paluu on varma merkki syksyn saapumisesta. Mukavaa ja tunnelmallista syksyä kaikille lukijoille!

17. kesäkuuta 2015

Sieniä sateella

Tulipa kerrattain tilattua Paapiin alennusmyynnistä kankaat tee-se-itse helistinsettiin. Lähipiiriin kun nuita vauvoja tulee, niin ajattelin että helistin olisi näppärä lahja kun ei aina ehdi neulomaankaan. Setissä tuli kankaat kuuteen sieneen.

Eilen töiden jälkeen oli taas yllättäen sateinen ilta (mistä sitä vettä piisaa!?) niin hurisutin vaihteen vuoksi ompelukonetta parin tatin verran. Ohjeen mukaan sienet sisältää saumanvarat mutta kyllä mää näihin jätin ylimääräistä reunoille. Ainakin pienemmän sienen silmät olis muuten jääneet vähän piiloon. Sitäpaitsi, eipähän jää ihana kangas haaskiin nurjalle puolelle ja jäi enemmän tilaa kulkuselle.


Saumat ompelin pariin kertaan ja tiukkojen kurvien kohdalla useamminkin, ettei vaan tule vahinkoja. Viimeistely vanulla täyttämisen jälkeen sitten käsin ommellen.


Sisälle molempiin sujautin ison kulkusen, noin 2,5 cm ovat halkaisijaltaan nämä sinooperista löytämäni. Olin varmasti erittäin vaikuttava näky siellä hyllyjen välissä kulkusten ääniä vertaillessani. Näistä lähtee ainakin riittävän voimakas ääni vanunkin keskellä.

Toisen sienistä saa parin kuukauden ikäinen kummityttömme ja toinen on varattu viikon yliajalla olevan ystäväni tulokkaalle.

Laiskottaa kaivaa kameraa esille muuttolaatikoiden valtaamassa kämpässä ja läppärin ollessa maailmalla vielä käsitellä kuvat vieraalla koneella, joten olkoon tämä postaus nyt testi siitä, miten tämä bloggailu kännykällä luonnistuu.

26. toukokuuta 2015

Kevätkalistelua

Uusi työ vie kai aina mehut. Minun tapauksessa se on mielenkiinoista ja vienyt mukanaan, mutta uusien asioiden omaksuminen ja ihmisiin tutustuminen ottaa omalla tavallaan voimille. Neulominen jäi vähäksi aikaa taka-alalle mutta viime päivinä on taas kaipausta puikkotuntumaan ollut.

Tämä huivi sai alkunsa Titityyn kevätKALin innoittamana. Tällainen kepeä huivi, jonka voi kietaista lämmikkeeksi viilenevinä kesäiltoina. Toivotaan toki, että tänä kesänä riittää ennemminkin niitä lämpimiä kesäiltoja.




Malli: Banana Leaf Shawl (by Yuki Ueda) // Ravelry
Lanka: Malabrigo Yarn Lace, 92 g
Puikot: 4 mm


Taisin totaalisesti rakastua Malabrigon Laceen: ihanan kevyttä ja pehmeää lankaa! Saapa nähdä, mitä se sitten käytössä sanoo. Sen jo ainakin huomasin, että ryppyyntyy helposti jos yhtään huolimattomasti jättää huivin myttyrään ja määhän kyllä jätän. Taisi olla ihan fiksu veto neuloa vuorotellen kahdelta kerältä, kun ihan kuvistakin huomaa raidoittumista. Kerät näytti keskenään tosi samalta mutta oli niissä värieroja kuiteskin.

Pituutta löytyy 180 cm, leveyttä 36 cm. Justiin sopiva!

5. toukokuuta 2015

Uusi työ, uusi avainnauha

Tämä (entinen) kolmivuorotyöläinen saa totuttautua taas aikaisiin aamuherätyksiin ja säännölliseen päivärytmiin työpaikan vaihdoksen myötä. Uutta työtä varten on tietysti mukava hankkia uusia juttuja ja koska uudessakin paikassa on kaikki ovet lukossa niin ihan ensiksi piti saada entisen, ruman avainnauhan tilalle korvike. Netistähän olisi löytynyt nättejä mutta aattelin säästää ja tehä ite!



Avainnauha on tehty 1 mm paksusta, vahapintaisesta puuvillanarusta, johon pujottelin 6 mm kokoisia värillisiä puuhelmiä sekä ruskeita 12 x 8 mm kokoisia puuhelmiä. Helmiryhmien väleihin tein solmuja. Narua tällaiseen menee yllättävän paljon: metrin mittaiseen avainlenkkiin käytin 2 x 2 metrin narupätkää eikä sitä kovin paljoa yli jäänyt. Klipsilukon olen todennut käteväksi, joten sellaisen ostin erikseen. Ideoita hain Helmien talon avainnauhaohjeesta.



Mää vanhana sudenpentuna kaivelin muistien sopukoista merimiessolmun päättelyä varten ja sitte vielä pistin narujen päät toislla solmuilla tuonne ruskeiden helmien reunoille, ettei ne jää törröttämään. Ei ole nykyisessä työssä niin väliä turvalukoilla, ellei aio jättäytyä avaimista hissin ovien väliin. Hope not. 

Sen verran oon neulonut, että oon ollut mukana Lankakauppa Titityyn kevätKAL:ssa. Neule lähtee kohta loppusuoralle, joten eiköhän se määräajassa valmistu. Siitä lisää myöhemmin!


6. huhtikuuta 2015

Pätkikselle nuttu

Lähipiiriin on ihan pian tulossa vauva. Tulokkaan äiti esitteli jo helmikuussa kuvia, kun joku oli keksinyt neuloa pätkis-nutun karkkineulekisaan. Anopin kanssa sitten juonittiin että pitäähän se tälle meidänkin suvun tulokkaalle moinen saada, työnjako sellainen että anoppi maksaa kulut ja minä heiluttelen puikkoja. Maaliskuussa ohjekin sitten julkistettiin ja marketissa oli sopivasti seiskaveikat alennuksessa. 


Malli: Oma Pätkis -nuttu (by Marjo Larm) // Ravelry
Lanka: Novita 7 veljestä ruskeaa 200g, puhtaanvalkoista 120g
Puikot: Hihan joustimiin 3,5 mm, muuten 4 mm


Muokkailin ohjetta hieman oman mieleni mukaiseksi. Esim. aloituksen (nutun pohja) neuloin pyörönä 128 silmukalla ja ruskean nappilistan silmukat poimin sitten valkoisen nappilistan silmukoiden takareunasta ennen kuin siirryin neulomaan tasona. Tein tuon pohjan joustinneuleella vähän vahingossa, kun näyttää että mallikuvassakin on tehty mutta oikeastaan se on näin hyvä, koska hihoissa on samaa joustinta.

Ohjeessa oli tarvittu kahdeksan nappia mutta mulla tuli peräti kymmenen nappia. Neuletiheyttähän ei ollut ohjeessa kerrottu, joten varmaan johtuu neuletiheyden eroista. Hihat neuloin pyörönä ja tein lisäykset joka 8. kerros, sillä ohjeen mukaisesti joka 6. kerros tehtynä olis tullu mun makuun aika jyrkät lisäykset. OMA oli ohjeen nutussa ommeltu ristipistoilla mutta tässä mun versiossa se on ommeltu ketjupistoin. Hupun reuna on yksinkertainen, ilman mitään käänteitä.

Aika veikeähän tästä tuli ja tulevan pätkiksen vanhemmatkin ilahtui kovasti.

1. maaliskuuta 2015

Siksakkia

Huomasin, että blogi on saanut mun asteikolla mitaten paljon lukijoita viime päivityksen jälkeen sekä google-käyttäjäraadin että Bloglovinin kautta, ja sehän on mukavaa se. Tervetuloa vaan seurailemaan!

Tekaisin taas itselle villasukat. Ihan kuin ei olisi ennestään rittävästi muita neuleprojekteja kesken! Mutta silloin kun tuntuu, että mikään ei valmistu ja kaikki on turhan työlästä, semmonen pieni pirteä ja nopea projekti voi auttaa ahistukseen. Tämä oli nyt sitte semmonen projekti.


Malli: Zigzagular socks (by Susie White) // Ravelry
Lanka: Novita Nalle taika, 80g
Puikot: 3 mm



Ohje oli ohuelle sukkalangalle mutta tuo pienin koko (56 silmukkaa) oli Nalle-langalle justiinsa hyvä. Langan raidoittumista oli ihan mielenkiintoista seurata mutta kyllähän se symmetriapakkomielteistä ahisti, kun paikoitellen osa sukista jäi tosi vaaleaksi, kun tumman vihreä väri kasaantui vain toiselle puolelle. Lopputulos on kuitenkin ihan jees eikä värien kasaantumiseen enää kiinnitä niin paljoa huomiota.

19. helmikuuta 2015

Tuku-by

Pipojen tarve on pakottava, kun entiset ovat liian paksuja tai löpsähtäneet ja levenneet. Kaipaisivat kai pesua ja venyttelyä. Mies on muka niin ankara, että ei anna mun ostaa pipoja kaupasta. "Sää teet ite paljo parempia" se sanoo. No eipä auta kai kuin tarttua puikkoihin!

Norby-pipo ehti olla to-do-listalla melkoisen kauan ennen kuin rohkenin hankkia langat sitä varten ja pistää puikoille. Tukuwoolin fingering-lanka vaikutti sopivan rustiikkiselta vaihtoehdolta tätä pipoa varten.



Malli: Norby (by Gudrun Johnston) // Ravelry
Lanka: Tukuwool fingering 50 g
Puikot: 3 mm aloituksen ainaoikeinneuleeseen, muuten 3,5 mm

Vähäsen jänskätti, että mitähän tulee kun ohjeen lanka on jonnin verran tuota tavallista fingering-vahvuista lankaa ohkasempaa mutta Ravelryä selailemalla selvisi, että on muutkin päätyneet hyvään lopputulokseen. Ja loppujen lopuksi tämä pipomalli olisi hyvin muokkailtavissa kaiken paksuisille langoille!

Aloittelin pipoa ensin 3,5 mm puikoilla mutta siitä tuli niin valtava, että vaihdoin 3 mm puikkoihin ja siltikin se edelleen on vähän iso, kun ei tiheydet ihan tämää ohjeen kans. Mutta oon kyllä aika tyytyväinen lopputulokseen! Tuo lanka yllätti ja ilahdutti: se on niin kevyttä ja pehmeää, että taitaa päästä ihan lempilankoihini. Onneksi sitä on vielä monta vyyhtiä lisää odottamassa erästä huiviprojektia...

18. helmikuuta 2015

Mummun aarteita

Ostin joulun jälkeen kerijälaitteen mutta sen käyttöä rajoitti melko oleellisesti vyyhdinpuiden puuttuminen. Ennen kuin raskin laittaa kuutisenkymmentä euroa uusiin vyyhdinpuihin tai aloin metsästää kirppareilta käytettyjä, ajattelin kysäistä olisiko mummulla ylimääräisiä. No olihan sillä! Oli kuulemma jemmannut ne vanhasta kotipaikastaan, omalta äidiltään.



Iäkkäät, eivätkä enää priimakunnossa. Hoitavat kuitenkin asiansa. Vyyhtien keriminen kakuiksi sujuu nyt hetkessä!


31. tammikuuta 2015

Devonit

Niin ihanaa lankaa kuin Colinetten Jitterbug onkaan, niin ainakin tämä nimenomainen kerä oli höystetty epäonnella. Aloitin uuden sukan yhtään liitoittelematta ainakin kymmenen kertaa ennen kuin natsasi (eka yritys kesällä 2013)! Jitterbug ei ole kovin riittoisaa, tai ainakin tuntuu että kerässä ei ole yhtään ylimääräistä ellei sitten halua tehdä nilkkasukkia. Lisäksi se on paksua fingering-vahvuiseksi langaksi, joten sukkamallin valinta voi olla vaikeaa.

Erinäisten epäonnisten yritysten ja langan kesken loppumisten jälkeen rohkeasti vaan uutta puikoille ettei nyt ihan traumoja jäisi. 


Malli: Devon (by Cookie A) kirjasta Suloisimmat Sukat // Ravelry
Lanka: Colinette Jitterbug, n. 100 g
Puikot: 2,5 mm

Sen verran muokkasin ohjetta, että jätin varresta yhden mallikerran tekemättä. Ja keskenhän se ois lanka taas loppunut, jos olisin tehnyt ohjeen mukaan yhden mallikerran enemmän. Devoneita oli hauska neuloa, vaikka mallineuletta en millään meinannut oppia ulkoa. Lopputulokseen oon kyllä tyytyväinen, vaikka vähän kerkesinkin jo kyllästyä tuohon lankaan.

2. tammikuuta 2015

Parempi myöhään

Hieman myöhässä, eli uuden vuoden aattona sain viimeisteltyä jämäsukkalankajoulukalenterisukat. Viimeisimmän postauksen jälkeen B-sukka (oikealla) on saanut oranssin raidan oululaisen urheilujoukkueen logon mukaan ja sinisen raidan tähtitaivaan mukaan. Sinisessä raidassa on kapea raita tummansinisellä Louhittaren luolan Väinämöisellä, sillä Wikipedia tietää kertoa, että Plejadien tähtijoukkoa on vanhastaan kutsuttu Väinämöisiksi. Plejadit taitaa olla Otavan lisäksi ainoa tähtien muodostelma, jonka taivaalta tunnistan. 


Vasemmalla olevaan A-sukkaan tuli turkoosin raidan jälkeen sini-valko-keltainen raidoitus lempi piirroshahmoni Homer Simpsonin mukaan. Olipa muuten vaikea valinta tämä lempi piirroshahmo, kun muumeissa ja South Parkissakin olisi monta loistavaa. Viimeiseen raitaan sain Missä neuloimme kerran -blogista edelliseltä kommentoijalta värin deep red. Vielä joustimiin tuota samaa itse koolattua punaista jota on varpaissa. Kantapäät tein aiemmin hyväksi havaitun Afterthought heel -ohjeen mukaan Kurpitsan värisellä Väinämöisellä.

Kyllä näistä aika kivat tuli! Suurkiitos vielä Missä neuloimme kerran -blogin Neulistille ja Vyyhdille viihdyttävästä joulukalenterista!